Restoratiivinen ympäristö tukee ihmisten hyvinvointia. Se muun muassa vähentää  henkistä väsymystä, parantaa tuotteliaisuutta ja auttaa palautumaan stressistä. Restoratiivista ympäristöä kuvaamaan voidaan käyttää myös termejä terveellinen, elvyttävä, parantava ja terapeuttinen ympäristö. 

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu on meille sydämenasia.

Sisustusarkkitehti Marjut Nousiainen on restoratiivisen ympäristön asiantuntija ja Restoratiivinen Ympäristö -yhdistyksen perustajajäsen.

Tutustu Marjutin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyössä kirjoittamaan kirjaan  Restoratiivisen ympäristön suunnittelu.

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu = 
Vastuu ympäristöstä + vastuu hyvinvoinnista

Elinympäristöllämme on meidän hyvinvointimme kannalta valtavan suuri merkitys. Se vaikuttaa terveyteemme, mielialaamme, käyttäytymiseemme ja sosiaalisiin suhteisiimme. Se voi vaikuttaa meihin positiivisesti auttamalla meitä rentoutumaan silloin, kun sitä tarvitaan ja pitämällä meidät virkeänä kun on sen aika. Hyvin suunniteltu ympäristö tukee sitä toimintaa mihin se on tarkoitettu. Huonosti suunniteltu ympäristö sen sijaan vaikuttaa meihin negatiivisesti. Se voi aiheuttaa meille stressiä sekä huonontaa terveyttämme ja mielialaamme.

Tutkimusten mukaan vietämme jopa noin 90 % päivästä sisätiloissa. Restoratiivisuuden sijaan näiden tilojen suunnittelua ohjaavat usein muut tekijät kuten, käytännöllisyys, tehokkuus, taloudellisuus ja trendikkyys. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös tilan käyttötarkoitus sekä loppukäyttäjä ja hänen tarpeensa. Suunnittelijoilla on elinympäristömme luojina valtava vastuu. Kaikki tekemämme valinnat, kuten materiaalit, valaisimet, muodot ja värit vaikuttavat meihin huomaamattamme ja muokkaavat tilakokemustamme.

Luonnossa piilee uskomaton voima ja ihmiset tarvitsevat ympärilleen luontoa voidakseen hyvin. Useat luontoympäristöt ovat restoratiivisia, mutta myös sisätilat voidaan kokea sellaisina, jos ne suunnitellaan herkkyydellä. Luonnon katselulla ja kokemisella on todistetusti positiivinen vaikutus ihmiseen, sillä esimerkiksi luontomaiseman katselu voi saada mielen rauhoittumaan ja kävely metsässä arkihuolet unohtumaan. Ihmiset voivat paremmin myös rakennetussa ympäristössä, jossa luonto on läsnä. Luomalla terveellisiä ja viihtyisiä tiloja, joissa luonto on läsnä monissa eri muodoissa, kuten maisemana, kasveina, muotoina, valoina, ääninä, materiaaleina ja tuoksuina, voimme palauttaa yhteytemme luontoon. Tällainen herkkä arkkitehtuuri tukee terveyttä ja hyvinvointia henkisesti ja fyysisesti.

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisu.

Kirja on toteutettu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Restoratiiviset ympäristöt – hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta hankkeessa.

Hankkeen sivut Facebookissa